SNEAK PEEK

Niin kuin oon täällä blogissakin jo maininnut, me asutaan tätä nykyä uudessa kodissa. Ollaan asuttu jo parisen viikkoa, mutta vielä hakee tavarat vähän paikkaansa ja huonekaluja puuttuu. Parin viikon päästä on tiedossa Ikean reissu ja sieltä toivon mukaan löytyy loputkin puuttuvat jutut. Tässä postauksessa taannoin listasinkin muutamia hankintalistalla olevia juttuja, mutta saa nähdä, moniko haaveista toteutuu ja mitä "ylimääräistä" tarttuu mukaan. 

Kunnollisen asuntopostauksen mä ajattelin tehdä sitten, kun oon saanut kämpän sisustettua vähän paremmin mallilleen, mutta tässä matkan varrella ajattelin laitella teille pieniä kurkistuspaloja meidän kodista. Tämän postauksen kuvassa näkyy meidän olohuoneemme persoonallisen värinen seinä. Aluks mä vihasin tota yli kaiken, mutta pienten huonekalumuutosten jälkeen mä jopa rakastan tota!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! Viimeistään ylihuomenna luvassa uutta postausta mun tämän päivän tekemisistä, kunhan saan kuvat laitettua koneelle ja muokattua niitä.

VANHOJA UUSIA JUTTUJA

Ei, mä en vaihda mun lapselle puhdasta paitaa heti ruokailun jälkeen. 

Asiaan! Rosa on siis oppinut nousemaan tukea vasten ja osaa ottaa askeleitakin. Varsinaisesti tämä ei ole mikään uusi juttu, sillä tyttö on osannut kyseisen taidon jo pidempään, mutta tänne blogiin en ole siitä kertonut. Nykyään ei enää rauhassa katsotakkaan tv:tä, kun Rosa leikkii lattialla, vaan Rosa kiipeilee tv:n edessä ja tökkii ruutua, repii tavaroita alas, kaatuilee, kiukuttelee jos ei saa ottaa jotain ja suuttuu, kun ei pääse omin voimin alas. Kieltäminen menee jakeluun jonkin verran, onneksi. Koko ajan saa kuitenkin olla vahtimassa, että missäs se apinan poikanen tällä kertaa kiipeileekään. Päiväunille käymisestä ei enää tule yhtikäs mitään, koska sängyssä seisoskelu ja kävely on jostain syystä paljon paljon mielenkiintoisempaa, kuin paikoillaan makaaminen ja nukkuminen. Ollaankin nyt siis vissiinkin siinä kuuluisassa päiväunihelvetissä. Yöunille käyminen onneksi on vielä toistaiseksi sujunut melkolailla ongelmitta. Ihanaa, mun pikkunen vauva osaa jo kaikkea kivaa. Kohta se varmaan jo juoksee koirien perässä aamusta iltaan eikä tottele äitiä ja isiä ollenkaan.

CeLaVi RAINSUIT

Ostin Rosalle kurapuvuksi tällaisen CeLaVi:n fleecevuorella varustellun kokonaisuuden. Valinnanvaikeus oli suuri, mutta oon oikein tyytyväinen valintaan. Värikäs, lämmin ja kaikinpuolin ihana! Kooltaan Rosalle vielä liian iso, mutta syksyn loskakeleille jo sopiva! Vielä olisi hankintalistalla tähän pukuun sopivat kumisaappaat, kun (toivon mukaan) meillä kävellään jo keväällä. Ja todennäköisesti myös pompitaan jokaisessa lätäkössä mikä vastaan tulee.

Mitäs tykkäätte? Onko liian värikäs? Ruma? Hieno? Kertokaa.