Ei, mä en vaihda mun lapselle puhdasta paitaa heti ruokailun jälkeen.
Asiaan! Rosa on siis oppinut nousemaan tukea vasten ja osaa ottaa askeleitakin. Varsinaisesti tämä ei ole mikään uusi juttu, sillä tyttö on osannut kyseisen taidon jo pidempään, mutta tänne blogiin en ole siitä kertonut. Nykyään ei enää rauhassa katsotakkaan tv:tä, kun Rosa leikkii lattialla, vaan Rosa kiipeilee tv:n edessä ja tökkii ruutua, repii tavaroita alas, kaatuilee, kiukuttelee jos ei saa ottaa jotain ja suuttuu, kun ei pääse omin voimin alas. Kieltäminen menee jakeluun jonkin verran, onneksi. Koko ajan saa kuitenkin olla vahtimassa, että missäs se apinan poikanen tällä kertaa kiipeileekään. Päiväunille käymisestä ei enää tule yhtikäs mitään, koska sängyssä seisoskelu ja kävely on jostain syystä paljon paljon mielenkiintoisempaa, kuin paikoillaan makaaminen ja nukkuminen. Ollaankin nyt siis vissiinkin siinä kuuluisassa päiväunihelvetissä. Yöunille käyminen onneksi on vielä toistaiseksi sujunut melkolailla ongelmitta. Ihanaa, mun pikkunen vauva osaa jo kaikkea kivaa. Kohta se varmaan jo juoksee koirien perässä aamusta iltaan eikä tottele äitiä ja isiä ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
feel free to comment!